11.8.2014

Tavoitteet korkealle

Edellisestä postauksesta on taas vierähtänyt tovi, on ollut kiirettä milloin minkäkin asian suhteen.
Asunto on nyt myynnissä ja etsitään uutta maaseudun rauhasta. Uudesta asunnosta toivomma montaa asiaa ja oikein mistään ei sovi tinkiä; syrjäinen sijainti kuitenkin lähellä Poria, isohko talo = väh 4 makuuhuonetta. Tontilla oltava halli, isäntä toivoo halliin korkeutta, jotta saa sinne autonosturin, myös tilaa pitää olla kaikenmaailman työkaluille ja vehkeille mitä sitten tarviikaan. Lisäksi minulle pitää jostain sisätilasta saada omalla sisäänkäynnillä riittävän kokoinen treenitila, jonne voin hankkia sekä toko- että agilitytarvikkeet ja muutenkin kerätä kaiken koiraromun sinne ja haluan myös kentän jossa voi kesäaikaan treenata koiria.
Tontin tulisi olla suuri ja naapuri ei saisi olla ihan vieressä, koska haluamme että koirat saa kirmata vapaana omalla tontilla ilman että tarvii pelätä niiden jäävän auton alle tai muuta.
Siinä pääasialliset toiveet seuraavasta torpasta ja näistä ei tingitä.

Mutta mennään otsikon pariin eli tavoitteet, ne koskee koiria. Molemmilla omansa ja niihin aiotaan nyt pureutua. Ja nämä koskee siis vain ja ainoastaan harrastuspuolta.
Mennään koira kerrallaan ja aloitetaan vanhemmasta, juuri kaksi vuotta täyttäneestä.

Luca ja Lucan tavoitteet:

* Paikkamakuu           - saatava nyt heti kuntoon, parannusta on ollut huimasti ja pysyy nyt sielä palkattuna sen 2minuuttia lähes poikkeuksetta. Ajattelin tähän kokeilla ns. reppupalkkaa, eli palkka on repussa tms ja palkka tulee kehän ulkopuolelta vasta liikkeen jälkeen.

* Seuraaminen             - tämä on muuten hyvällä mallilla, mutta haluan kontaktia lisää, Luca heittelee päätään edestakaisin, eli katsoo vuoroin minua ja vuoroin eteenpäin. Luca on jo alkanut seuraamaan hienosti, eikä jää käännöksissä jälkeen, kunhan itse huomaan olla menemättä kauheaa vauhtia eteenpäin. Juoksuosuuteen tarvitaan hieman varmuutta.

* Jäävät                       - Luca on alkanut ennakoimaan ja se ei näytä hyvältä kun alkaa kesken liikkeen jäämään seuruussa. Olen nyt tehnyt siten, että jos ajattelen tekeväni jokun jäävistä, niin mikäli Luca ennakoi en tee liikettä vaan palkkaan seuraamisesta. Eräs kouluttaja ehdotti, että ottaisin käyttöön eri sanan treeneihin kun treenaan jääviä. Eli esim perinteisen "sivu"-käskyn tilalle otetaan muu käsky. Ja kun koira tajuaa, että jäävien seuraaminen tulee eri käskylle, ei osaa ennakoida jääviä peruskäskyllä. Kisoissa käytettäisiin vain peruskäskyä niin ennakointia ei pitäisi tulla.

Siinä meidän ongelmat. Näistä koitetaan päästä mahdollisimman pian eroon ja kaikkia koitetaan ja tehdään pieniä pätkiä kerrallaan.
Lucalla olisi myös ensimäiset viralliset kisat tiedossa 17.8.2014 joten toivotaan, että koiralla olisi aivot silloin kuulolla ja tekisi hienon tottiksen silloin.

Pyry ja Pyryn tavoitteet:

* Paikallaolo                      - ei siis vai makuu vain kaikenlainen paikallaoleminen. Pyry on kovin vauhdikas persoona,, eikä millään jaksaisi turhia odotella. Mutta tässä olemme edistyneet hiljaa mutta varmasti. Sekää istuen että maaten paikalla oloa on varmana jo 10 sekuntia ja se on Pyrylle oikea ikuisuus odotella. Pikkuhiljaa aikaa lisäillään ja ollaan tehty vaihtelevasti liikettä -> (esim) ensin 8sek -> palkka -> 10sek -> palkka -> 5sek -> palkka -> 13sek -> palkka -> 8sek -> palkka. Eli lisätään aikaa vaivihkaa ja pitkän jälkeen varma lyhyempi ja näitä toistetaan muutama kerta jonka jälkeen superpalkkaus eli revitysleikkiä.

* Perusasento ja seuruu      - Pyry tulee jo käskystä hienosti perusasentoon vain hieman paikka on hakusessa, mutta on jo ymmärtänyt käskyn merkityksen. Kun paikka löytyy, pysyy siinä hienosti kun ollaan paikallaan. Seuraaminen kun tulee mukaan, tarvitaan vielä apukättä namittamaan, toistan seuraamiskäsky ajottain seuraamisen yhteydessä ja otan kättä pois aina välillä, seuraaminen ei meillä koskään pääty perusasentoon eikä ala perusasennosta vaan suoritetaan erillisenä liikkeenä vauhdista. Näin ollaan saatu edistystä ja tällä jatketaan.

Muita tähän ei vielä oteta, sillä mikäli nämä ei ole kunnossa ei voi muilta liikkeiltä mitään odottaakaan. Ilman perusasentoa ei ole muita liikkeitä ja ilman paikallaoloa ei ole jääviä. Vaikkakin näitä treenataan erillisenä liikkeenä, en ole näille vielä suuria tavotteita asettanut.
Pyryllä alkaa agilitytreenit lokakuussa ja toivotaan, että tämä sytyttää Pyryn todellisen luonteen ja tämä olisi laji tälle koiralle ja tottista tehdään toissijaisena harrastuksena vaikkakin yhtä tärkeänä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin:











2.6.2014

Pikaopas kestovaippoihin

Kestovaipat ovat nimensä mukaisesti kestäviä ja pestäviä. Hyötyjä voidaan heti sanoa muutama, mistä varmasti monet ymmärtävät jotain. Rahaa ja luontoa säästyy näitä käyttämällä.

Ja sanotaan nyt heti alkuun, että yksi kestovaippa päivässä vähentää jätettä 365 vaippaa vuodessa, joten kun aloitat kestovaippailun, niin sinun ei tarvitse pistää heti kaikkea energiaasi vaippohin ja niiden toimintatapoihin vaan voit yhtä hyvin aloittaa yhdellä vaipalla ja hommata vaippoja lisää jos hommasta kiinnostut.

Kestovaippamallit

Kestovaippoja on tajolla monia erilaisia ratkaisuja ja koitan nyt esitellä kunkin mallin mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta mahdollisimman moni sen ymmärtää

AIO = All In One
Nimensä mukaisesti tämä vaippa on kaiken sisältävä vaippa, et tarvitse mitäään muuta.
Vaipassa on kosteussulku ja imu samassa paketissa. Imu voi olla täysin kiinteä, läpällinen tai nepeillä kiinnitettävä. Jotkin aiot siältävät myös taskun minne voi tarvittaessa laittaa lisäimua.
Lisäimua voi lisätä myös muihinkin aioihin, sen kun vain laittaa imumateriaalin vaipan pinnalle, läpän alle, mihin vain ja pukee vauvan päälle. Näin paketista tulee isompi ja imukykyisempi.





















Taskuvaippa
Tässä vaippamallissa ei ole kiinteää imua valmiina, vaan vaippa sisältää, kosteuttapitävän kuoren ja ihoa vasten tulevan kerroksen ommeltuna toisiinsa. Näiden välissä on tasku, joka voi olla vaipan etu- tai takaosassa. Taskuun sujautetaan imu ja vaippa on käyttövalmis.
Monien taskuvaippojen mukana tulee oma imu, mikä on monesti mikrokuitua ja on sellaisenaan melko hyvä imumateriaali. Mutta sielä voi käyttää myös muita materiaaleja, esim harso.
Käytön jälkeen imu poistetaan taskusta ja tasku huuhdellaan, mikäli siihen ollaan isompia asiota päästelty ja nakataan pyykkiin.



Sisävaippa
Tämä vaippamalli ei toimi yksinään vaippana. Sisävaipan tarkoitus on imeä kosteutta itseensä mahdollisimman paljon ja vaatii päällensä kuoren. Sisävaippoja on montaa erilaista; sisätaskuvaippa, johon taskuvaipan tapaan laitetaan imut taskuun, sisävaippa kiinteällä imulla, läpällä, tuplaläpällä ja näitä kaikkia voi olla myös sekaisin. Lisäimua voi näihinkin tarpeen vaatiessa laittaa.
Myös jo vuosia palvellut harsovaippa kuuluu tähän kastiin, eli harso taitellaan sisävaipaksi ja siihen laitetaan kuori päälle.





Kuorivaippa
Tämä vaippa laitetaan aina sisävaipan päälle ja voi materiaaliltaan olla lähes mitä vain kosteuden pitävää; villa, fleece, pul.
Tätä ei voi käyttää yksinään, vaan vaatii sisällensä jotain.
Villahousut ovat suosittuja etenkin yökäytössä varmistamaan vaipan pitävyyttä ja saatetaan laittaa jopa pul kuoren päälle, näin säästymme lakanapyykiltä jos yöllä ylivuotoa pääsee tapahtumaan.



Muuta vaippasanastoa

Keittopesu = 95 asteen pesukonepesu, suoritetaan vaipoille säännöllisesti, ei joka kerta. Poistaa likaa ja hajuja vaipoista, sekä hoitaa pesukonetta.
Kertsi = kertakäyttöinen
Kuivaliina = Ihoa vasten oleva kerros, siirtää kosteuden muihin kerroksiin ja vaipan pinta pysyy kuivana
Lanoliinitus = Villahousuille tehtävä toimenpide, lanoliini hoitaa villaa, sekä lisää kosteudenpitokykyä
Näpsy = Sisävaipan kiinnitysmenetelmä, jos ei ole tarrjoa tai neppejä tms
One Size = Yhden koon. Monesti nepeillä säädettävissä eri kokoihin, pitkäikäinen vaippa
Vuotosuoja = Erillinen kuminauhallinen suoja vaipan rakenteessa, estää eritteiden ulosvalumisen reisiaukoista
Pul = Kosteudenpitävä mutta hengittävä kangas (Polyuretaanilaminoitu)
TSI = Itse tehty vaippa, imu tms
VVV = Vauvan vessähätäviestintä, vauvan sanattomia viestejä asioiden tekemiseen seurataan ja käytetään hyväksi pissattamalla vauvaa

Vaippojen huolto ja pesu

Vaippojen huolto ja pesu saattaa aluksi kuulostaa vaikealta kaikkien kuiva- ja märkäsäilytysten vuoksi. Ja kun on montaa eri tyyliä pestä ja ei oikein tiedä mitä pesuainetta käyttäisi ja miten ne hajut saisi pidettyä poissa tilasta jossa vaaippoja säilytetään. Mutta koitetaan yksinkertaista selitystä tähänkin.

Ensin mietimme, miten aiomme likaiset vaipat säilyttää. Vaipast voi säilyttää mm. pyykkikorissa ilmavasti, eli ei survota pyykkikoria ylitäyteen, jolloin hajuilta ei voi välttyä. Monet antavat vaipan kuivua korin reunalla ennen koriin nakkaamista, mutta tämä on mielipidekysymys. Toinen tapa saäilyttää likavaipat on märkäsäilytys, eli vaipat säilytetään vedessä liottamalla. Vaipan eri osat irroitetaan toisistaan ja laitetaan vesiastiaan, josta ne sitten laitetaan koneeseen.
Molemmissa säilytysmenetelmissä kannattaa huomioida lattialämmitys, mikäli sellainen on, niin tulisi astia nostaa pois lattialta esim jakkaran päälle, jotta hajuja ei synny. Kaikkihan sen ymmärtää, että lämpimässä muhiva pissa se on mikä haisee. Hajuhaittoja voi estää myös esipesulla, mutta sitä harvat jaksavat kovinkaan kauaa, toinen on että laittaa näitä eteerisiä tuoksuöljyjä säilytysasian kanteen ja vaihtaan tarpeen vaatiessa uuteen. Pyykkikoriin voi myös laittaa pul-pussin jonka voi sulkea. Ja näin hajut pysyvät pussissa, mutta saattavat tupsahtaa nenälle kun pussin avaa, mutta se on pieni vaiva.

Kun säilytysmenetelmä on päätetty ja korit/ämpärit rupeavat olemaan täynnä ja pyykkipäivä kutsuu niin pitäisi tietää missä asteessa vaipat pestään ja millä aineilla.
Pääasiassa vaipat pestään 60 asteessa (EI VILLASET) ja huuhteluita voi lisätä tarpeen tullen. Huuhteluainetta ei tule käyttää vaipoissa, koska se voi tukkia ja muutenkin tuhota materiaalit. Etikkaa voi käyttää huuhteluaineena, jolloin se raikastaa pyykkiä ja pyykki ei jää tunkkaisen hajuiseksi.
Vaipoille suoritetaan tarpeen vaatiessa keittopesu, eli pesu suoritetaan 90-95 asteessa, mikä poistaa likaa, hajuja sekä bakteereja vaipasta. Tämän voi tehdä vaikka puhtaille vaipoille jos vaippoja ei koneeseen ole riittävästi.
Villahousut ja muut villaiset pestään joko käsin tai sallittaessa 30 asteen villapesuohjelmassa villanpesuaineella ja kuivatetaan tasolla, narukuivatus saattaa venyttää vaatetta muodottomaksi. Villhousujen hoitoon riittää myös tuuletus käytön jälkeen ja pesu tehdään vain tarvittaessa. Lanoliinitus suositellaan tehtävän muutaman viikon välein, mikä tarkoitttaa sitä, että lanoliinia laitetaan haaleaan veteen valmistajan ohjeen mukaan ja villahousut ikoavat siellä ueamman tunnin ja tämän jälkeen ne kuivatetaan. Lanoliini hoitaa villtuotteitä ja lisää tuotteen ikää ja vaippojen kohdaööa kosteudenpitokykyä.
Pesuaineen tulisi olla vaipoille sopivaa: Alle 5% saippuaa, liika saippua voi tukkia mm fleecen. Zeoliititon, zeoliitti ei ole hyväksi millekään materiaalille eikä myöskään pesukoneelle, lisäät koneen käyttöikää käyttämällä zeoliititonta pesuainetta, zeoliitti myös vähentää vaippojen imutehoa. Valkaisuaine saattaa tuhota vaipan kosteussulun, joten suositellaan valkaisuaineetonta pesuainetta. Allergioiden välttämiseksi suositellaan hajusteetonta pesuainetta, mutta tämä on samalla myös mielipidekysymys.

Linkkejä kestovaippa-aiheisille sivuille



22.5.2014

Aika lentää siivillä.

En rehellisesti sanottuna ole edes huomannut kuinka aika on mennyt näinkin nopeaan ja edellisestä kirjoituksessta on aikaa vaikka kuinka.
Mutta kuitenkin, meille kuuluu erinomaisen hyvää, Oona kasvaa todella hienosti.
Olimme myös Julian isän kanssa sosiaalitoimistossa sopimassa uusista tapaamisista ja meille on paras että siinä on joku puolueeton taho mukana. Sopimukseen tuli, vuoroasumisjärjestely, eli Julia on nyt vuoroviikoin isällään ja vuoroin meillä. Toistaisesi likka on ainakin tykännyt ratkaisusta, eikä ole ollut ikävä kumpaakaan suuntaan suuremmin.

Julia oppi myös juuri ajamaan ilman apupyöriä ja senkin oppi kerrasta. Olimme silloin mökillä ja sielä oli pieni pyörä, jossa ei ollut apupyöriä lainaan ja totesimme, että kokeillaan nyt ja aluksi pidin kiinni pyörän takaa ja Julia polki, jo ensimäisellä yrityksellä päästin irti ja likkahan polki oikeenkin hienosti, vain hallintaa kaipasi pyöräilyyn. Seuraavana päivänä pyöräily jatkui ja harjoittelimme liikkeelle lähtemistä. Pari ensimmäistä kertaa oli vaikeita mutta onnistui kuitenkin. Julialla meni hermot moneen otteseen, kunnes jaksoi taas yrittää ja voi sitä onnistumisen riemua, mikä siitä likasta lähti.
Nyt kun Julia on meillä ollut niin olemme aamupäivisin käyneet kävelyllä koirien kanssa ja Julia on ollut fillarilla, ollaan opeteltu hieman liikennesääntöjä samalla. Hienosti likka odottaa meitä suojateiden alkupäässä ja katsoo tuleeko autoja ja taluttaa pyörän tien yli. Julia ajaa myös hienosti jo tien reunassa ja kuuntelee ohjeita samalla.

Oona taas on ja möllöttää iloisena milloin missäkin. Öisin unet maistuu hienosti ja herää kerran yöllä syömään ja jatkaa heti uniaan milloin vieressäni ja milloin omassa sängyssä. Aamuisin Oona myös jatkaa uniaan vielä vähintään 9 asti, mutta useimmiten menee 10 asti.
Oona on myös kova tyttö hymyilemään ja tykkää kun hänelle lauletaan erilaisia lauluja. Kellot ja lamput ovat hänelle mielenkiintoista katsottavaa.
Oonasta on hyvää vauhtiä keheytymässä uusi koiraihminen, hymyilee oikeen leveästi kun koira tulee vierelle ja haistelee.

Ja koirat taas on ihan omia itsejään, riehuvat keskenään ja yksinään. Pyryn kanssa pääsimme jo treenaamaan, Lucalle ei ollut vapaata paikkaa. Pyryn kanssa käytiin myös juuri näyttelyssä Raumalla ja hyvin poika oli vaikka arvosanaksi tulikin vain H, koska liian tyttömäinen ja siro, rintakehää kaipaii edelleen ja massaa. Pyry myös päätti tiputtaa karvansa ennen aikojaan ja onkin sitten sen näköinen. Nyt herraa odottaa viikottainen pesu karvankasvun kiihdyttämiseksi, koska ensi kuussa olisi näyttelyt Porissa ja olisi ihan kiva saada hyvä arvostelu sieltä.
Saimme myös kaverilta lainaan manducan eli kantorepun ja olemme nyt tämän viikon aikana päässeet metsälenkeille koirien kanssa. Molemmat nauttii kun saa kirmata vapaana ja tekee hyvää molempien lihaksistolle ainaisten hihnalenkkien sijasta.
Luca on ollu koko ajan todella upea ja aion ilmoittaa sen pian tokokisoihin tai ainakin mölleihin. Kaikki liikkeet muistaa vielä hienosti, vaikka treenitaukoa olikin jonkin verran. Toivon vaan, että kisoissa paikkamakuu menisi nappiin.

Loppuun vielä joitain kuvia matkan varrelta:
















9kk

11kk




23.3.2014

OonaNoona

Otsikosta voinee varmasti päätellä, että meille on tullut perheenlisäystä hieman etuaikaan. Oona syntyi 9.3.-14 Klo 12.54. Synnytys sujui loppujen lopuski oikein hyvin ja nopeasti. (alla koko kertomus). Raskausviikkoja oli kasassa 36+2.

Synnytyskertomus ilman kauhukuvia:
6.3. Olin koko päivän kotosalla ja tein perussiivouksia ja olin haravoimassa. Eli päivä meni ihan normaalisti verrattuna muihinkin päiviin. Ulkoiltiin koirien kanssa tavalliseen tapaan.
Jari oli töissä kuten tavallisesti, tuli iltapäivästä kotiin ja jatkoimme hieman haravointia (=keräsimme lehtikasat säkkeihin) Iltaa vietimme sohvalla istuen ja tietokoneita näperrellen.
Suunnittelin suihkuun menemistä ja vessan kautta sinne suuntasinkin. Vessassa jo huomasin, että jotain epätavallista valuu alapäästä, annoin sen olla kun se loppui lähes heti ja menin suihkuun. Suihkussa valuminen jatkui ja sitä vain tuli. Suihkun jälkeen vasta tajusin, että se on lapsivettä ja menin makkariin pukemaan pyyhe jalkojen välissä ja hihkaisin Jarille, että meillä on nyt mennyt vedet. Siinä kun sain puettua, niin soitin synnytyslaitokselle ja kyselin, että tulenko heti vai miten toimitaan. Käskivät heti tulemaan näytille. Pakkasin hieman tavaroita itselleni ja pikaiseen myös vauvalle vaatteita kassiin, jotka Jari saa sitten tuoda mukanaan kun pikkuinen syntyy.
Pääsimme synnärille ja ajoimme ihan normiparkkikselle ja kävelimme sieltä pelipaikalle ja soitimme ovikelloa ja hoitaja pian tulikin avaamaan ovea ja kysyi että soitinko heille hetki sitten. Vastasin että kyllä, ohjasivat meidät huoneeseen jossa tehdään ns tulotarkastus. Eli minut laitettiin ensin käyrille, josta selvisi supistukset ja vauvan sydänäänet. Supistuksia ei juuri tullut ja jos tuli niin itse en niitä juuri huomannut ja olivat täysin verrattavissa harjoitussupistuksiin. Minulle tehtiin myös sisätutkimus sekä ultrattiin lapsiveden tilanne ja annettiin kokoarvio; 2,5kg. Sisätutkimuksessa selvisi, että olin auki n.2cm ja kaulaa oli vielä jäljellä. Sain siirron osastolle, jossa oli tarkoitus odotella josko yön aikana lähtisi itsekseen käyntiin. Jari lähetettiin kotiin nukkumaan ja lupasin soitella josko jotain tapahtuisi.
Valvoin lähes koko yön ja supistuksia ei tullut ollenkaan.
7.3. Sain nukuttua hieman, mutta pienissä pätkissä, kiitos sairaalan erittäin epämukaville sängyille. Aamulla aamupalan jälkeen minut laitettiin taas käyrille ja siinä todettiin että supistuksia ei ole ja lääkäriltä kysytään, että mitä tapahtuu seuraavaksi, myös verikokeet käytiin ottamassa.
Jarikin sieltä saapui pitämään minulle seuraa ja oli kaupassa käynyt hakemassa limua ja suklaata minulle.
Hoitaja kävi josain vaiheessa aamupäivällä toteamassa, että odotellaan vielä tämä päivä josko itse lähtisi käyntiin ja katsotaan käynnistystä aamulla uudestaan.
Iltapäivällä minut siirrettiin toiseen huoneeseen odottelemaan supistuksia, joita ei tullut ainuttakaan vaikka Jarin kanssa kävimme vähän väliä kävelemässä pitkin sairaalaa, josko vauva painuisi alemmas.
Illalla klo 20 Jarin oli mentävä kotiin ja jälleen lupasin soittaa, mikäli jotain tapahtuu.
8.3. Myöskään tänä yönä en nukkunut paljoa, mutta sentään hieman paremmin kuin edellisenä. Verikokeet otettiin ja käyrille jouduin taas aamulla ja sielä taulussa jopa näkyi yksi supistus, mitä en yllättäen juurikaan tuntenut itse. Siinä Jarin kanssa sitten naureskeltiin kun mitään ei tapahdu ja oltiin jo jopa vähän turhautuneita pitkästä odottamisesta. Käyrän jälkeen kätilö, sekä kätilöopiskelija tekivät sisätutkimuksen ja tulivat tuloksee, että mitään ei tapahtunut. Odotettiin taas lääkärin päätöstä tulevasta ja vidoin jotain tapahtui klo 12. Lääkäri oli päättänyt että otetaan ensimäinen käynnistysyritys käyttöön ja minulle laitettiin Cytoteckapseleita 4h välein kolme kertaa sinä päivänä. Ensimäisestä ei ollut mitään iloa ja mitään ei tapahtunut. Toisesta tuli muutamia supistuksia, mutta ne ei ollut kipeitä lainkaan, mutta sentään tunsin ne. Kolmas laitettiin illalla hieman ennen nukkumaanmenoa. Ja jälleen Jari lähti kotiin odottamaan minun soittoa. Illalla koitin vielä itsekseni hieman kävellä jä pysyä muutenkin pystyasennossa. Ja olimme Jarin kanssa siis jo kävelleet koko päivän. (Puhelimen askelmittari näytti +20 000askelta ja n. 15km). Jalatkin oli jo melko kipeät ja totesin, että nyt lepään ja koitan nukkua ja toivoa josko ne supistukset herättäisi minut. No yöllä 2 aikaan tuli muutama kipeä supistus ja olin ihan varma, että nyt mennään.
9.3 No ei, nukahdin ja heräsin 5 aikoihin, jolloin lääkärikin tuli käymään ja halusi ottaa käyrää kun en kerran nukkunut. Olin siis nousemassa muutenkin ylös. Käyrällä näkyi jo ihan mukavia supistuksia ja osa niistä jopa teki oikeasti hieman kipeää.
Verikokeet tultiin ottamaan taas 7 aikoihin ja siitä pääsikin melkein heti aamupalalle ja odottamaan kätilöitä ja lääkäriä. Kätilö tulikin hakemaan minut lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastuksessa tulikin itku, kun en itse enään jaksanut sitä odottamista ja ihmettelemistä että koska tapahtuu ja mitä.
Ennen lääkärintarkastusta päivittelimme Jarin kanssa, että miksi ihmeessä näin kauan pistetään odottamaan ku oli kuitenkin ihan sama mistä luki niin aina on käynnistetty viimeisään 24h vesien menosta. Ja meillä oli takana jo n.60h.
Lääkäri teki sisätutkimuksen minulle ja totesi, että 3cm auki ja kaulaa jäljellä. Sentti edistystä, ei ollut mikään suuri voittajafiilis siinä. Mutta kun lääkäri sanoi, että nyt siirrytään saliin ja laitetaan oksitosiinitippa, eli pitäis käynnistyä ja syntyäkin samana päivänä.
Menin huoneeseen ja sanoin Jarille, että me mennään nyt saliin. Jarikin oli kovin helpottunut ja aloimme keräämään minun tavaroita kaappiin ja sanoimme vielä hoitajalle, että käymme ylhäältä hakemassa juomat automaatista ja menimme sitten itseksemme saliin. Sielä meidät ohjattiin huoneeseen odottamaan kätilöä. Vessassa kerkesin käymään kun kätilö tuli huoneeseen ja kertoi mitä tapahtuu ja alkoi valmistella tippavehkeitä kuntoon ja pisti minut käyriin kiinni jotta saadaan seurattua vauvaa kunnolla. Puhuimme myös kivunlievityksistä ja totesimme, että ensin laitetaa aqvarakkulat selkään ja sen jälkeen ilokaasu ja viimeisenä joko epiduraali, spinaali tai kohdunkaulapuudute. Tippa laitettiin minulle hieman kymmenen jälkeen, olisiko ollut n 10.30. Samalla laitettiin antibioottitippaa kun oli tulehdusarvot hieman noussut. Oksitosiini alkoi heti tehoamaan ja supistukset alkoivat kunnolla ja voimakkaina heti, n. 15minuuttia laittamisen jälkeen kutsuimme kätilön paikalle laittamaan aqvarakkulat. En muistanut, että niiden laittaminen teki niin kipeää, jokaisen piston aikana meinasin purra Jarilta sormen/käden irti. Rakkulat helpottivat kipuja todella paljon ja pystyin nousemaan ylös hieman seisomaan ja istumaan keinutuoliin. Rakkuloiden voimalla mentiin aika pitkälle, kunnes oli ihan pakko mennä taas sänkyyn makaamaan, Jaria pyysin hieromaan mun selkää aina supparin kohdalla. Jonkin aikaa meni näin, kunnes kipu oli niin kovaa, että käskin Jaria pyytämään kätilön paikalle. Kätilö tuli ja antoi ilokaasun ja teki samalla sisätutkimusen ja totesi että 4cm auki vielä menee jonkin aikaa. Heti tämän jälkeen kävin vessassa. Kätilö oli tietokoneella laittamassa ilmeisesti tietoja tms, kunnes tuli niin kauhea supistus ja kauhea ponnistamisen tarve, että jouduin huutamaan kunnolla. Kätilö taisi itse tässä kohtaa säikahtää ja nousi tuolilta ja teki jälleen sisätutkimuksen ja totesi: "Oisko jo sen verran auki, että saadaan kutsuä lääkäri ja laitetaan kohdunkaulapuudute.".... "Täähän on täysin auki, nyt aletaan synnyttämään!" Jari oli siinä sitten kauhuissaan ja kysyi, että miten sen kivunlievityksen kanssa ja lääkäri totesi, että "ei auta, ei oo kaulaa enää, nyt synnytetään!". Jari oli ihan varma, että kohta huudetaan ja lujaa. Kätilö siinä laittoi pikavauhdilla kaikkia kuntoon ja kutsuttiin lisää henkilökuntaa paikalle (2hlö). Minua kiellettiin ponnistamasta vaikka kuinka olisin halunnut. Vihdoin kun kaikki oli kunnossa, niin minulta vietiin ilokaasu ja käskettiin alkaa ponnistamaan kun siltä tuntuu. Ponnistusvaihe kesti 4minuuttia, vaikka se tuntui vaikka kuinka paljon pidemmältä. Vauva syntyi ja sain hänet heti syliin ja olin pakahtua onnesta. Kaikki oli ihanasti. olin niin onnellinen, kaikki se tuska oli poissa ja tyttö syntyi terveenä, 9 pisteen tyttönä.
Sain pitää tyttöä pitkään sylissä, kun kätilö hoiti istukkaa ja muita hommia.
Vajaan tunnin ikäisenä koitettiin tyttöä rinnalle, mutta ei onnistunut vaikka kuinka tyttö koitti imeä niin rinnasta ei mitään herunut. Käsilypsyllä sitten saatiin ensimäiset maitotipat ulos ja ruiskulla annettiin ne tytölle, joka oli isänsä sylissä salin toisessa reunassa, kun äiti koitti juoda kahviansa pois.
Jari kävi josain kohtaa kätilön kanssa mittailemassa tytön ja tulokseksi tui 48cm pituutta, 2670g painoa ja 33cm päänympärys.
Pari tuntia tytön syntymätä pääsin käymään suihkussa ja siitä sainkin kyydin vuodeosastolle.

Eli toisin sanoen vesien menosta meni vain 65 tuntia, että sain tytön syliini.

Vuodeosastolla oltiin Oonan kanssa 3 päivää (kolmantena kotiin). Minulla alkoi siinä sitten antibioottikuuri, joka kesti viikon. Oona joutui sinivalopetiin 11.3. klo 16 ja oli siinä vuorokauden vain syöttöjen ja vaipanvaihtoon sai ottaa tytön pois (= 3h välein max 30min kerralla)
Tiiistaina olimme myös lääkärintarkastuksessa, missä todettiin kaiken olevan kunnossa ja saimme luvan kotiutua keskiviikkona, riippuen biliarvoista. (tämän jälkeen vasta jouduttiin valohoitoon).
Keskiviikon tultua, olin intoa täynnä ja ihan valmis lähtemään kotiin ja toivoin syvästi, että kaikki arvot on kunnossa. Ja nehän oli. n. klo 12 lääkäri kertoi tulokset ja sanoi, että vauva saa olla valohoidossa vielä klo 16 asti, jonka jälkeen voimme lähteä kotiin ja samalla menin itse haastateltavaksi.

Kotiuduttuamme, jouduimme vielä käymän torstaina biliseurannassa, jonka tulokset lääkäri soitti ja käski vielä perjantaina seurantaan ja punnitukseen. Paino oli hieman laskenut, mutta lääkärin soitettua saimme olla viikonlopun rauhassa kotona, myös Julia oli meidän kanssa ja oli kovin iloinen Oonan syntymästä.
Maanantaina kävimme vielä verikokeissa, jonka tuloksena lääkäri soitti ja kertoi että arvo oli laskenut ja lisäkokeita ei tarvita.

Äitiysneuvolasta tultiin tiistaina kotikäynnlle punnituksiin ja muutenkin tarkastamaan. paino oli neidillä noussu 2610g:aan ja se kuulosti meistä hyvältä. Napatynkä irtosi samana päivänä.

Meillä on siis vauva-arki lähtenyt hienosti käyntiin ja loppuun vielä kuvia matkan varrelta:

rv 35+0; viimeinen mahakuva


ikää reilu 2h

kerkesin laitoksella pipon tekemään pimulle


valohoitopotilas
koitiutumisvaatetus, isällään ollut samat kuteet itse kotiutuessaan


"et kai vaan oo pistääs mua kylpyyn!"



Kotona n. viikon ikäisenä

Mummi/äiti toi meille kauniita tuppaaneja
2vko synnytyksen jälkeen

3.1.2014

Loppuvuoden tapahtumia ja vähän tätäkin vuotta..

Kirjoittelisiko jotain näin uudenvuoden kunniaksi?
Meille ei kyllä ole aikoihin tapahtunut mitään erikoista, ollaan vaan oltu ja ihmetelty. Mutta mennään aihe kerrallaan eteenpäin.

Aloitetaan vaikka koirista.
Luca on edelleen se sama lällykkä mitä on aina ollutkin. Lucalla ei ole ilmennyt mitään uusia piirteitä tai vaivoja eli terve koira se on. Treenaamiset on nyt näin joululomalla jäänyt vähän vähemmälle, mutta ollaan kuitenkin vahvistettu eri liikkeitä ulkoilujen lomassa ja nyt rupeaa seuraamisessakin kontaksti olemaan kunnossa, ajoittain vielä katse harhailee, mutta kyllä se tästä.
Sen verran muutosta Lucaan on tullut, että komentaa Pyryä jos Pyry on tulossa hänen lelulleen tai ruokakupilleen tms niin ärähtää kerran, jonka jälkeen Pyry poistuu paikalta ja tätä ollaankin odotettu, ettei itse tarvisi aina olla vahtimassa heidän syömisiään.
Lucalle asettaisin tämän vuoden tavotteisiin vain tokokisoihin osallistumisen ja sieltä hyvän tuloksen saamiseen.
Ja kuvina Lucan loppuvuoden tunnelmia:





 












Pyry taas on kasvanut ja kehittynyt huimasti, turkkia on alettu tekemään oikeen urakalla ja alkaakin muistuttaa koiraa taas. Jotain erikoista siinä on, että edelleen +6kk iässä tuo herra kuseskelee sisälle, päivisin ei enää kuseksi, mutta aina on öisin samassa paikassa pissat tehtynä, vaikka vesi on yöaikaan poissa ja illalla käydään melko myöhään (n.23) vielä asioilla ulkona ja Jari käyttää aamulla ennen töihin lähtöä pihalla (n.6-7). Ehkä se joskus oppii senkin taidon.
Mutta muuten Pyry on oppinut käytöstavat todella hyvin, mitä nyt pihassa ei pidetä hetkeen vapaana kun ei kuuntele vaan juoksee haukkumaan ihmisille, nyt on siis liinassa kiinni, niin voi paremmin reagoida siihen ylimääräiseen komentamiseen ja karkailuun. Kinttua on alettu nostamaan nyt melko säännöllisesti, että vain äärimmäisen hädän sattuessa tehdään kyykyssä tai seisaaltaan nelinjaloin. Treenaaminen on myös Pyryn kanssa ollut kohtalaisen vähäistä, mutta edistystä on tapahtunut tokoon liittyen, ei tarvitse enään ihan täysin imuttaa seuruussa ja ajoittain osaa perusasennonkin ja malttaa jopa hetken paikallaoloa ruokailun yhteydessä.
Tavotteita Pyrylle voisi pistää vaikka kuinka, mutta ollaan realistisia eritoten tuon tulevan vauvan takia, jolloin koira-aika lyhenee ja muutenkin rajoittuu. Mutta, tokokurssille mennään ja siellä odotan edistystä ja mahdollisesti kisoihin loppuvuodesta, mölleihin ainakin jos semmoisia tulee sopivaab ajankohtaan. Näytteyt ja mätsärit ovat myös oma tavoitteensa, kolmeen ollaan jo ilmottauduttu ja ensimäiset olisivat 19.1. ja näitä koitetaan siten kiertää mahdollisimman aktiivisesti ja saada edistystä aikaan kasvattajan avustuksella.
Ja Pyryn loppuvuoden tunnelmia kuvina:










6kk epävirallisen virallinen rakennekuva

Seuraavaksi voitaisiin mennä Juliaan. Julia on tämän vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt todella paljon ja myös uhmat ovat tulleet ja menneet sopivasti kausittain.
Julia on todella kiinnostunut kaikista koira-asioista ja kouluttaakin meidän koiria mielellään. Mätsäreitä likka rakastaa paljon kun pääsee koiran kanssa kilpailuun. 
Juliasta on myös tullut melkoinen menijä ja tekijä, kauheasti pitäisi koko ajan jotain olla tekemässä. Palapeleistä likka tykkää todella paljon ja muutenkin pelaaminen erityisesti muistipelit ovat likasta kivoja. Ja hyvä muisti likalla onkin, meinataan aina Jarin kanssa hävitä koko peli ja emme edes tee sitä tahallamme. Julia on myös ajoittain oppinut kärsivälliseksi, kun teemme erilaisiä tehtäviä, joissa pitä hieman ajatella mitä tekee. Vähän kuin eskaritehtäviä, mutta niitä ehkä hieman helpompia. Julia on myös oppinut kirjoittamaan oman nimensä, vaikka jotkin kirjaimet ovatkin välillä väärinpäin, mutta yrittää kuitenkin. 
Joululahjaksi Julia sai vaikka mitä, joista mieluisimmat taisivat olla pikkulegot, joita onkin rakenneltu lähes taukoomatta. Hienosti tekee ohjeiden mukaisesti erilaisia rakennelmia näistä ja jaksaa yrittää. 
Ruoka taitaa olla Julialle ainut ongelma tällä hetkellä, syöminen aina venyy todella pitkään, eikä se etene mitenkään, vaikka olisi lempiruokaakin tarjolla niin se kestää. Erilaisia kikkoja on koitettu ja ajottai ne toimivatkin ja syö reippaasti. 
Julialle ei nyt taideta mitään virallisia tavotteita laittaa kun ei kuulu koulutettaviin yksilöihin. Mutta tarkoituksemme olisi opettaa likka luistelemaan ja ajamaan ilman apupyöriä. Siinähän sitä on pienelle tytölle opeteltavaa.
Ja Julian loppuvuoden kuvia.










Mitäs meille muuten kun kaikki lapset on käyty läpi. Vauva on edelleen tulon päällä ja useasti päivässä itsestään jotain ilmoittaakin. Hankintoja on tehty ja paljon, ei puutu juuri mitään enään. Käytiin ne vaunutkin hakemassa tossa marraskuussa, myös kaukalo löytyy ja sänky, jossa on patja. Tänään ajattelin laittaa hoitopöydän kasaan, kun sain sen vihdoin ja viimein maalattua. Vaatteita on tullut hamstrattua riittävästi ja aina voi hankki lisää, eikö? Myös näitä kestovaippoja on jokunen tullut hommattua ja nekin on nyt viimoisen päälle järjestyksessä. 
Remonteista ei ollakkaan puhuttu aikoihin, mutta nyt voin ylpeänä kertoa, että me päästään pian yläkertaan suihkuun. Eihän sitä olla odotettu kuin 1,5vuotta noin suurinpiirtein. Vesieristys tehtiin hieman ennen joulua ja laatottajan kanssa ollaan sovittu, että loppiaisen jälkeen aloitetaan hommat ja kun se on aloitettu, niin ei mene kuin 1-3vk niin laatat on seinässä ja silikonit ym kunnossa ja Jari pääsee sinne laittamaan suihkut ym paikoilleen niin saa taas suihkutella. On sitä odotettukin. 

Todistusaineistoa vesieristyksestä. 
Muokataan vähän ja lisätään lista mikä saa pyriä täällä kunnes vaaveli on syntynyt:Tarvikkeet mitä pitää hommata ennen vauvan tuloa: (päivämäärä koska hankittu, mistä)- Vaunut Stokke Xplory, marras-joulukuun vaihteessa- Turvakaukalo + adapterit autoon&vaunuihin Stokke Izi Sleep, marras-joulukuun vaihteessa. Isofix-kiinnikkeen tilattu autoon tammikuun alussa- Pinnasänky marraskuussa ostettu, patja itsetehden joulukuussa
- Pinnasängyn tekstiilit- Syöttötuoli- Hoitopöytä lokakuussa ostettu, maalattu joulukuun lopussa.- Sitteri?- Kylpyamme alakertaan (sauna) saatu amme jaloilla, ylös ostetaan kokoontaitettava- Itkuhälyttimet löytyi käytrettynä marraskuussa- Vaatteita syyskuusta alkaen Lauralta, sekä ostettu käytettyjä pääasiassa. 50-56cm OKVaipat pienimpiä hommattu ja rupeaa olemaan riittävästi (kestot)- Tuttipullo, tutit muutamia hommattu varuiksi, toiveena olisi täysimetys 6kk asti
- Rintapumppu sain Lauralta, käytetään tarvittaessa
- Korviketta varoiksi- Rasvat ym

Mahtaako olla jotain mitä vielä pitäisi hankkia näiden lisäksi? Itselle ei ainakaan mieleen tule mitään muuta oleellista.